sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Lokakuun viimeisenä päivänä

Älä itke lyhyttä elämää
älä kaipaa kuollutta kesää..
Älä itke, vaikka et ehkä nää
pääskysen tekevän pesää.

Älä itke kun yllesi syksy saa
ja halla syö viimeisen lehden
odota viittaasi valkeaa
talvelle tietä tehden.

Valo varjoon vaihtuu nyt
sävy sävyyn sulaa
ei mitään ole hävinnyt
ei mistään ole pulaa.

Älä itke iltojen ikävää,
ja ilon haihtuvaa häivää,
niin kauan kuin jaksat kuin jaksat hengittää,
käy kohti nousevaa päivää.
Kyllä Taivaan taloissa tilaa on
ja Luojan syli on aava.
Et ole armoilla kohtalon
olet turvapaikan saava..

Valo varjoon vaihtuu nyt
sävy sävyyn sulaa
Ei mitään ole hävinnyt
ei mistään ole pulaa."


(Alabasteri)

torstai 28. lokakuuta 2010

Äidille 27.10.2010

Kaari, onnea matkaan
Et ole yksin
Vain olomuotosi
Muuttuu
Ja katoat meiltä hetkeksi
Mutta kun
Jälleen tapaamme
Jokainen meistä tietää
Että sinä heilutat
Merkkivaloa
Meille ensimmäisenä
Kun palaamme todelliseen kotiin
Eivätkä nämä hyvästit
Ole ikuiset tai lopulliset

(Aina-Maria Lagerstedt kirjoitti runon tädilleen 26.10.2010)

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Timo Rautiainen - Pääsenkö taivaaseen?

Hymy huulillaan eräs tätä kuuntelee. Siellä jossakin.










torstai 21. lokakuuta 2010

Kiinnostaako?

Kiinnostaako ketään: Jumala on suuri. Ihminen pieni.
Jumala rakastaa. Ihminen vasta opettelee.
Jumala tietää kaiken. Ihminen näkee kuin kuvastimesta.
Jumala armahtaa. Ihminen ei.
Löytyiskö tästä elementit uudelle herätykselle.

(Olli Valtonen 22.10.2010)

Jarkko Martkainen: Onnenpäivät tulevat

Onnenpäivät tulevat
sarjatulella:
tarvitsee vain saada
olla rauhassa

nukkua jo nukuttaa
taikka valvoa
pari päivää putkeen
puolihorteessa

tehdä jotain toimia
vimman vallassa
vaikkei niistä kosaan
saakaan palkkoja

elukoiden keskellä
naisenvarassa
silt pystypäin
kaiken herrana

Viikkokaudet vierikööt
vailla vaateita!
Onnenpäivät tulevat
sarjatuella!





Kirjasta 9 teesiä, säkeitä kadonneiden arvojen metsästäjille, 2008

Uskon hetki

Lähtökohta on se, etten usko
Jumalaan, en Paratiisiin.
Ihmisen hyvyyteen en usko
yhtään sen enempää...

Toisinaan kuitenkin
tapaa niin kauniin sielun
kuulee taivaisen laulun
lukee kirkkaan kirjan
tai tuijottaa tähitaivaan täydellisyyttä
ja sen alla kaartuvien puiden siluetteja
että muutan mieleni

ja uskonkin.
Ilman niitä käännynnäisyyden hetkiä
on perin vähän hyviä syitä
olla elävien kirjoissa.



Jarkko Martikainen: Lähtökohtaisesti en usko
teoksessa 9 teesiä, säkeitä kadonneiden arvojen metsästäjille (Like 2008)

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Lokakuun 20. päivä

Ohjaa elämääsi tarkoituksellisilla valinnoilla,
älä nopeuden tai tehokkuuden avulla.
Paras muusikko ei ole hän, joka ehtii
ensimmäisenä soittamaan kappaleen loppuun.



(Ajatusten aamiainen/Positiivarit 20.10.)