Sinä selvisit ja kelpaat kelle vaan

Hetken vielä tämä puoli maailmaa,
hetken vielä nukkuu yötä valkeaa
Sä mietit kuinka mikään satuttaa voi niin,
parhaat vuotes kaikki maahan poljettiin

Puoltakaan en sun kivustas voi tietää,
sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää
Mut joku aamu mä tiedän sen,
sä heräät huomaamaan,
sinä selvisit ja kelpaat kelle vaan

Ja sä oot kaunis vaikket enää tunne niin,
ne vaikka veivät sulta uskon ihmisiin
Hetken vielä nukkuu puoli maailmaa,
hetki vielä kirkas aamu aukeaa

Puoltakaan en sun kivustas voi tietää,
sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää
Mut joku aamu mä tiedän sen,
sä heräät huomaamaan,
sinä selvisit ja kelpaat kelle vaan

Puoltakaan en sun kivustas voi tietää,
sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää
Mut joku aamu mä tiedän sen,
sä heräät huomaamaan,
sinä selvisit ja kelpaat kelle vaan

(Juha Tapio)

Kahil Gibran

Te olette syntyneet yhdessä ja yhdessä pitää

teidän oleman alati.

Teidän pitää olla yhdessä silloinkin,

kun kuoleman valkoiset siivet hajottavat päivänne.

Niin, teidän pitää olla yhdessä vieläpä muistellessanne Jumalaa hiljaisuudessa.

Mutta antakaa etäisyyden olla välillänne.

Ja antakaa taivaan tuulien tanssia keskellänne.

Rakastakaa toinen toisianne, mutta älkää tehkö

rakkautta kahleeksi.

Antakaa sen mieluummin olla liikkuvana merenä

sielujenne rantojen välillä.

Täyttäkää toistenne pikarit, mutta

älkää juoko samasta pikarista.

Antakaa toisillenne omasta leivästänne,

mutta älkää syökö samasta leivästä.

Laulakaa ja tanssikaa yhdessä ja olkaa iloisia,

mutta antakaa toinen toisenne olla yksinään.

Samoin kuin luutun kielet ovat erillisiä, vaikkakin

sama sävel saa ne värisemään.

Antakaa sydämenne, mutta älkää antako sitä

toisen säilytettäväksi

Sillä ainoastaan Elämän käsi voi säilyttää

sydämenne.

Ja seisokaa yhdessä älkääkä kuitenkaan liian lähekkäin.

Sillä temppelin pilarit ovat erillään.

Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa.

(kirjassa Profeetta, suom. Annikki Setälä. Karisto 1979)

Virsi 525

1. Suurempi kuin sydämeni Jumalan on rakkaus. Suurempi kuin oma tahto Kutsujan on laupeus. Suurempi kuin oma into, ehdottomuus mieleni - uskollisuus Jumalamme kaikkea on suurempi. 2. Suurempi kuin epäilymme, suurempi kuin lankeemus, suurempi kuin pettymykset Jumalan on luottamus. Hän on itse kutsuessaan meihin istuttanut sen. Hän ei kadu kutsumistaan, hän on vahvuus heikkojen. 3. Yhtä pyydän, Vapahtaja, tänään yhtä pyydän vain: Näytä yhden päivän matka, askel, jonka tänään sain. Keiden kanssa, mihin suuntaan polku tänään avautuu? Millä tavoin Isän tahto meissä tänään tapahtuu?

4. Anna, Kristus, rohkeutta mennä maastoon tiettömään, jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään. Juuri siellä sinuun juurrun, vastuuseen viet laajempaan, taikka suostun vähimmässä uskollinen olemaan. 5. Liian suurten odotusten, vaatimusten paineessa vapauteen minun anna, lepoon käydä, Jumala. Rukouksen hiljaisuuteen, valoon Kirjan avatun, lähellesi, Vapahtaja, kutsut kesken taistelun. 6. Suurempi kuin sydämemme, suurempi kuin ihmistyö hiljaisuus on rukouksen, siinä Luojan sydän lyö. Siinä itse, armon Henki, uupunutta uudistat. Annat kasvullemme aikaa, uuteen työhön valmistat.

Parantavien enkeltesi rukous

Parantavien enkeltesi rukous
jonka Jumalalta tuo Mikael, arkkienkelisi.
Vuodata ilmoille sinun eheyttävä enkelisi,
taivaallinen sotajoukkosi ylleni,
ja niiden ylle, joita rakastan.
Suo minun tuntea ylläni.
eheyttävien enkeltesi säteily,
parantavien kättesi valo.
Annan eheyttämiseni alkaa,
miten ikinä Jumala sen suo.
Aamen.

Lorna Byrnen kirjasta Enkeleitä hiuksissani

Eino Leinoa

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,

jolla on aikaa ja tilaa unelmille,

ja mielen vapaus

On vapaus kuunnella metsän huminoita,

kun aamuinen aurinko kultaa kallioita,

ja elää elämäänsä

On vapautta valvoa kesäisiä öitä

ja katsella hiljaisen haavan värinöitä

ja elää elämäänsä

On vapautta istua iltaa yksinänsä,

ja tuntea tutkia omaa sisintänsä

ja elää elämäänsä

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,

jolla on aikaa ja tilaa unelmille

ja mielen vapaus

Ystävänpäivänä 2011

Yksin en voi kivun matkaan lähteä. Ohjaat katseen maasta kohti tähteä.

Yksin en voi surun työhön ryhtyä. Kuljet vierelläni. Kannat lyhtyä.

Yksin en voi nousta pelon laivasta. Olet, ystäväni, pala taivasta.

(Anna-Mari Kaskinen)